Kuvittele seuraavia tapahtumia:
- Kävelet metsässä. Vihreys ympäröi sinut ja tuuli humisee puiden latvoissa, jossain laulaa lintu. Joudut keskittymään mihin astut ja tunnet polun jalkapohjissasi kengistä huolimatta. Yhtäkkiä huomaat olevasi rauhallisempi ja häly päässäsi on vähentynyt.
- Makaat puistossa tai rannalla auringon hivellessä ihoasi. Linnut laulavat, muiden ihmisten äänet kuuluvat taustalla. Suljet silmäsi ja lämmin raukea tunne leviää kaikkialle vartaloosi.
- Tulet kotiin pitkän päivän jälkeen ja ovella koirasi tervehtii sinua. Kumarrut silittämään ja rapsuttamaan sitä. Koiran ilo jälleen näkemisestä tarttuu sinuunkin ja huomaat, että kireytesi pitkän työpäivän jälkeen helpottaa.
Luonto ja eläinkontaktit vaikuttavat suoraan siihen, miten hermostomme toimii, säätelee stressiä ja palautuu arjen kuormituksesta. Viime vuosien neurotieteellinen ja psykofyysisen terveyden tutkimus on alkanut paljastaa, miten monimuotoisesti luonnon ympäristö ja eläimet voivat tukea aivojen ja koko hermoston hyvinvointia. Ihminen kuuluu luontoon, ei pelkästään ihmisen rakentamaan ympäristöön.
Kuuntele myös podcastimme aiheesta
🌳 Luonnossa oleskelu aktivoi hermostoa rauhoittavia mekanismeja
Autonominen hermosto jakautuu kahteen päähaaraan:
🔹 sympaattinen hermosto, joka kiihdyttää toimintaa stressin tai vaaran hetkellä
🔹 parasympaattinen hermosto, joka rauhoittaa kehoa ja edistää palautumista
Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu on yhteydessä parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen — eli kehon rentoutumiseen. Tämä näkyy esimerkiksi sykkeen hidastumisena, verenpaineen laskuna ja stressihormonien vähenemisenä. Luonto voi siis konkreettisesti vaikuttaa siihen, miten hermostomme tasapainottaa jännitystä ja lepoa. ScienceDirect+1
Lisäksi systemaattinen katsaus lasten ja nuorten luonnolle altistumisen vaikutuksista osoittaa, että luontoympäristössä sympaattinen aktiivisuus laskee ja parasympaattinen kasvaa, mikä liittyy rentoutuneeseen fysiologiseen tilaan ja stressin vähentymiseen. ScienceDirect
🧘♀️ Luonto vahvistaa palautumista ja vähentää stressiä
Kliiniset katsaukset osoittavat myös, että luonnon vaikutukset ulottuvat psyykkiseen hyvinvointiin: luonnossa oleskelu voi vähentää stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita. Jotkut tutkimukset raportoivat merkittäviä eroja stressihormonien (kuten kortisolin) tasossa luonnossa vietetyn ajan jälkeen. PubMed
Berliinissä tehdyssä tutkimuksessa kuvannettiin mantelitumakkeen toimintaa ja havaittiin, että tunnin kävely metsässä alensi mantelitumakkeen toimintaa, kun taas tunnin kävely kaupungissa piti mantelitumakkeen toiminnan samana kuin ennen kävelyä. PubMed Mantelitumake reagoi stressiin korottamalla aktiivisuuttaan. Voidaan siis päätellä, että metsässä kävely helpotti stressiä paremmin kuin kaupungissa kävely.
Luonnon vaikutus ei ole sattuma: ympäristön rauhallisuus ja moniaistinen kokemus — äänten, tuoksujen, valaistuksen ja hengitysilman erot — tarjoavat hermostolle monipuolisen mutta rauhoittavan ärsykekentän. Näin hermosto voi säätää vireystilaa terveemmällä tavalla kuin jatkuvassa hälyssä. blogi.eoppimispalvelut.fi
🐶 Eläimet ja hermoston toiminta
Eläinavusteinen toiminta (Animal Assisted Interventions, AAI) ja eläinavusteinen terapia (Animal Assisted Therapy, AAT) ovat myös saaneet kasvavaa tieteellistä huomiota. Näissä tutkimuksissa tarkastellaan sitä, miten vuorovaikutus eläinten kanssa muuttaa fysiologisia ja psykologisia vasteita.
Eräs satunnaistettu RCT-tutkimus osoitti, että AAT-istunnot voivat vähentää kortisolitasoja eli niin sanotun stressihormonin pitoisuuksia aikuisilla ilman merkittävää muutosta autonomisen hermoston muihin mitattuihin osiin. PubMed
Pitkän aikavälin katsaukset viittaavat siihen, että eläinavusteisilla interventioilla voi olla myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun, emotionaaliseen hyvinvointiin ja psykologiseen tilaan, erityisesti tuki- tai kuntoutusympäristöissä. SpringerLink
Lisäksi tuore järjestelmällinen katsaus kertoo, että biologinen yhteismittaus ihmisen ja eläimen välillä viittaa siihen, että fyysiset vasteet voivat kytkeytyä (esimerkiksi sydämen ja hormonitasojen heijastukset), mikä voi olla yksi mekanismi tunnesäätelyssä. arXiv Myös peilisoluilla voi olla merkitystä, sillä esimerkiksi haukotus tarttuu lajien välillä.
Täällä omalla tilallani toteutin yhdessä erään asiakkaani kanssa yhden henkilön tapauskertomuksen. Mikä se ihmeen tapauskertomus sitten on? Tapauskertomus (engl. case study) on yksityiskohtainen kuvaus yhdestä tapauksesta, ilmiöstä, henkilöstä, ryhmästä tai organisaatiosta. Tarkoituksena on ymmärtää, miten jokin asia toimii käytännössä, miksi se tapahtuu tietyllä tavalla ja mitä siitä voidaan oppia.
Tapauskertomuksia käytetään usein tutkimuksessa, opetuksessa ja valmennuksessa havainnollistamaan teoriaa todellisen elämän esimerkin kautta.
Asiakas on sydänsairas ja hänen tilansa vaatii leikkausta. Suurin oire hänen tilanteessaan on lisälyönnit, jotka sekoittavat sydämen toimintaa. Kun hänelle oli suunniteltu 24 tunnin Holter-mittaus sovimme, että hän tulee meille rauhoittumaan yhdessä lampaiden kanssa. Sovimme, että mittaamme pelkkien lampaiden vaikutusta ilman ohjausta.
24 tunnin Holter-tutkimus on sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröinti, jossa potilas pitää vuorokauden ajan mukana pientä EKG-laitetta. Laite tallentaa sydämen sähköisen toiminnan jatkuvasti 24 tunnin ajan, jolloin voidaan havaita mahdollisia rytmihäiriöitä, lisälyöntejä tai muita sydämen toiminnan poikkeamia, joita ei välttämättä näy lyhyessä EKG-tutkimuksessa.
Kun tulokset tulivat, olin itsekin ihan älläkällä lyöty. 24 tunnin seurannan aikana: 45 eteislyöntiä ja 4776 kammiolisälyöntiä. Jaettuna 24 tunnille lisälyöntien määrä 201 per tunti. Tässä huomio myös siihen, että asiakas oli tuolloin sairauslomalla, joten tekeminen kaiken kaikkiaan on ollut melko rentoa, kuten asiakas itse sitä kuvasi. Lampailla olon aikana lisälyöntejä oli kuitenkin vain yksittäisiä. Asiakkaan sanallinen palaute lammashetken jälkeen – olo on hyvä ja levollinen. Päätelmät – lampaiden läsnäolo saattaa rauhoittaa sydämen toimintaa, mutta lisätutkimuksia vaaditaan.
Mitä kaikkia vaikutuksia luonnolla ja eläimillä vielä voikin olla? Lisätutkimukset varmasti valaisevat tätä asiaa tulevaisuudessa.
🧩 Miksi nämä vaikutukset syntyvät?
Useat tekijät selittävät, miksi luonto ja eläimet vaikuttavat hermostoon:
🌿 1. Vagus-hermon aktivaatio
Parasympaattinen hermosto aktivoituu esimerkiksi syvän, rauhallisen hengityksen ja turvallisuuden tunteen kautta — kaksi tunnetta, jotka metsässä ja eläinten läheisyydessä usein syntyvät luonnostaan. blogi.eoppimispalvelut.fi
🧠 2. Aivojen palautejärjestelmien säätely
Luonnon visuaaliset, akustiset ja hajuärsykkeet voivat vähentää aivojen stressireaktioita ja edistää prefrontaalisen aivokuoren toimintaa — alueella, joka liittyy tarkkaavaisuuteen ja tunnesäätelyyn. ScienceDirect
👣 3. Moniaistinen vuorovaikutus
Hermostomme käsittelee ympäristöä dynaamisesti eri aistien kautta. Oli kyse sitten metsän tuoksusta, tuulesta iholla tai eläimen lämpimästä karvasta, kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten hermosto kokee turvallisuuden ja läsnäolon. Väriketun hyvinvointipalvelut
🧠 Yhteenveto
Tutkimukset tukevat hyvin ajatusta siitä, että sekä luonnossa oleskelu että vuorovaikutus eläinten kanssa voivat tukea hermoston tasapainoa ja hyvinvointia. Ne voivat edistää parasympaattista aktiivisuutta, vähentää stressihormonien tasoa ja tarjota monia psykologisia etuja – kuten parempaa tunteiden säätelyä, palautumista ja elämänlaatua.
Miten me autetaan sua tämän asian kanssa?
No meillähän on täällä ensinnäkin tuo Metsäkuntosali, jossa treenit pyörii ympärivuoden ti ja to klo 18 sekä su klo 10. Sit löytyy Lammaskahvila, jossa pääset nauttimaan metsästä ja lampaiden sekä PT-puudeleiden läsnäolosta. Teemme myös Lammas– ja Ponilenkkejä sekä aloitamme pian heppa- ja eläinkerhot. Kesällä 2025 aukeaa myös pienimuotoinen kotieläintilamme, jossa pääset lampaiden lisäksi tutustumaan hevosiimme, poneihimme, pupuihimme ja kanoihimme.
📚 Lähdeluettelo (toimivat viitelinkit)
🔹 Effect of nature exposure on stress (systematic review):
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38534901/ PubMed
🔹 Nature exposure in children/youth – nervous system:
https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2025.102788 ScienceDirect
🔹 Animal-assisted therapy RCT on cortisol:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34237553/ PubMed
🔹How nature nurtures: Amygdala activity decreases as the result of a one-hour walk in nature
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36059042
🔹 Systematic review on AAT effects in neurological diseases:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34948491/ PubMed
🔹 Luonnon terveys ja hyvinvointi – PDF overview:
https://luontoterveydenosaamiskeskus.fi/wp-content/uploads/LUONTOTERVEYS.pdf luontoterveydenosaamiskeskus.fi
