Ohjeistan lähes kaikkia asiakkaitani ja ryhmäläisiä punnitsemaan itseänsä päivittäin, ainakin painonpudotuksen alussa. Miksi teen niin? Monet sanovat, että liika punnitseminen ahdistaa ja joissain tapauksissa näin onkin. Silloin ei tarvitse punnita. Suurin osa porukasta haluaa kuitenkin seurata omia tuloksiaan jollain tavalla. Paino ja vyötärönympärys sopivat tähän tarkoitukseen vallan mainiosti. Punnitseminen onkin siis vain yksi tapa seurata omaa etenemistään. Se ei suinkaan ole mikään rangaistuskeino.
Minä näen punnitsemisen suurimman osan ajasta opetusvälineenä. Punnitseminen joka päivä kertoo milloin viikolla on ne korkeimmat painot ja milloin matalimmat. Painohan tekee aaltoliikettä. Niin että aallonharja on yleensä su-ma ja pohja ke-to. Se kertoo myös erilaisista painonvaihteluista ja siitä mitä kropassa tapahtuu. Esimerkiksi nesteen kertyminen vaikuttaa painoon merkittävästi ja usein tästä painonvaihtelusta ollaankin eniten huolissaa. Nestettä kerääviä juttuja on mm:
- erilainen ruoka, kuin mihin olet tottunut
- ruoka-allerguat / -yliherkkyydet
- liian vähäinen veden juonti
- liian suuri suolan tai sokerin saanti
- liian vähäinen uni
- stressi
- vatsan toiminnalliset oireet
- kuukautiset
Näitä on varmasti lisää vaikka kuinka paljon. Mutta kun nämä asiat oppii itsestään, häviää usein myös turha tuskailu sen kanssa, että paino on noussut yhdessä päivässä kilolla tai kahdella. Paino ei ole välttämättä noussut, vaan keho on voinut kerätä nestettä lukuisista eri syistä. Muistattehan? Aaltoliikettä.
