fbpx

Viime viikolla olimme erään asiakkaan kanssa treenaamassa leikkipuistossa. Leikkipuistoissa voi tehdä mitä ihanimpia treenejä riippuen paikalla olevista leikkitelineistä. Teimme askelkyykkyjä yhdeltä penkiltä kohti puista virtahepoa. Leikkipuistossa oli poikkeuksellisen paljon lapsia ja osa heistä kieppui virtahevon ympärillä ja päällä. Lapset kommentoivat asiakkaani jumppaa ja viisastelivat jotain siitä. Asiakkaani pyysi heitä kauniisti osallistumaan, jos kerran ovat niin osaavia. =)

Oli aivan mieletön näky kun lapset yhteistuumin lähtivät kyykkäämään asiakkaani perässä ja penkiltä tekivät dippejä samassa tahdissa. Noin kahdenkymmenen minuutin ajan yksilöohjaus olikin ryhmäliikuntaa. Kyseiset tytöt olivat siis 3- ja 4-vuotiaat. He siis tekivät tai ainakin kokeilivat kaikkea mitä asiakkaanikin teki. Jos liikkeiden väliin jäi liikaa aikaa, toinen huusi aina topakkana: ‘Seuraava liike!’ Ja kun eivät tehneet, he laskivat innoissaan asiakkaani toistoja (tulevia personal trainereita?).

Kaikista parasta oli kuitenkin se kun asiakkaani lepäsi liikkeiden välillä tuli toiselta tytöltä tiukka huuto heleällä pikkutytön äänellä: ‘Saa aloittaa!’

Niissä sanoissa kiteytyi koko ajatus tekemisestä, liikkumisesta ja painonhallinasta. Me kaikki saamme aloittaa silloin kun haluamme. Me kaikki olemme vapaita tekemään omat päätöksemme muista riippumatta. Mutta ennen kaikkea suhtautumisen painonhallintaan ja terveyden ylläpitämiseen pitäisi tai paremminkin saisi olla tuo: me saamme ylläpitää omaa terveyttä, me saamme hallita painoamme ja me saamme liikkua. Liian monesti ajatuksemme on: meidän pitää mennä lenkille. Maanantaina pitää aloittaa laihdutuskuuri. Mitä, jos kuitenkin saisimme syödä terveellisesti, koska meillä on täällä siihen mahdollisuus tai lähtisimme leikkipuistoon treenaamaan lapsiemme kanssa, koska Suomessa, jos jossain, liikkuminen on tehty helpoksi… myös lapsien kanssa.

Nelivuotiaan viisaudella: tänään me saamme aloittaa! =)

Kategoriat: Blogi